sunnuntai 17. toukokuuta 2020

Etäpartiokevät



Poikkeustilan aikana meidänkin tarpojat ovat siirtyneet etäkokouksiin. Vartioille Pölypuhvelit ja Tulitikat
ollaan pidetty yhteisiä etäkokouksia. Olemme tehneet monenlaista aktiviteettia kotoa käsin, mutta ne ovat
todella erilaisia normaaleihin viikkokokouksiin verrattuna. Erityisesti tekniset vaikeudet ovat luoneet
haasteita.
Kyselimme tarpojilta mietteitä liittyen etäkokouksiin sekä miten ne eroavat tavallisista kokouksista:
”Etäkokouksissa pitää olla laitteet valmiina ja lähikokoukseen pitää yleensä vain kävellä.”
”Tehtävien teko on ollut ihan mukavaa, kun siinä tulee käytyä enemmän ulkona esim. käy ulkona kävelyllä
metsässä”

Melko pian poikkeustilan alkamisen jälkeen Hämeen partiopiiri julkaisi #kotikolona -merkin, jonka voivat suorittaa kaikki ikäkaudet. Tässä fiiliksiä siitä:
”olen myös huomannut, että olen merkin myötä tehnyt asioita mitä en luultavasti muuten tekisi esim.
kerännyt paljon roskia”
Juulia

”Mun mielestä on tosi kiva kun partiota on voitu järjestää myös etänä! Ja nyt kun me opiskellaan kotona
jaollaan aika paljon sisällä, niin on kiva kun niitä tehtäviä sitä merkkiä varten on voinut suorittaa ulkona!!
Juulia

”Tää etäpartio on ollu todella kivaa ku meil on annettu erilaisii tehtävii ja just semmosii ulkotehtävii
aikalail.”
Peppiina

”Tää etäpartio on ollu todella kivaa ja tykkään kans kun meille tehtiin toi kotikolona-merkki niin on sitten
jotain partioaiheista tekemistä.”
Peppiina


”Fiilikset tästä koronasta eivät ole niin kivat, joten etäpartio tuo aktiivisuutta arkeen!”
”on ollu kiva tehä ja juu en oo koko aja jaksanu kouluu ni ihan kiva sit et on partiooki välissä.”

Peppiina

Parasta on ollut monien mielestä merkin suorittaminen ja se, että sitä ollaan voitu suorittaa ulkona. Siitä
saa merkinkin paitaan. Osa on myös seurannut esimerkiksi Suomen partiolaiset instagram-tiliä, jossa on
tasaisin väliajoin sisältöä.
Laura

Johtajillekin etäpartioon siirtyminen tuntui alkuun oudolta. Erilaisissa teknisissä ongelmissa on ollut etänä vaikea auttaa, ja viikkotoiminnan uusiksi suunnittelu ei etenkää alussa ollut helppoa. Olemme kuitenkin pitäneet Skypessä etäkokouksia ja suurin osa tarpojista on tekstin kirjoittamishetkellä suorittanut #kotikolona-merkin. 

torstai 16. huhtikuuta 2020

Mucceliksen herääminen ja talvileirin muistelua

Hei Ilvestytöt ja kaikki muut lukijat! Tervetuloa lukemaan ensimmäistä Muccelis-blogin postausta. Muccelis on Härmälän Ilvestyttöjen oma julkaisu, joka on ennen ilmestynyt lehtenä, ja joka nyt monen vuoden tauon jälkeen on tullut takaisin digitaalisessa muodossa. Blogin vastaavana toimii Tuuli Kirveskoski, mutta blogiin sisältöä tuottavat kaikenikäiset lippukunnan jäsenet. Tulevaisuudessa blogia päivitetään noin kerran kuukaudessa, mutta joskus päivityksiä voi olla useamminkin, joten kannattaa seurata tarkasti Ilvestyttöjen sosiaalisia medioita ja muita tiedotusvälineitä!
Mucceliksessa tullaan julkaisemaan muun muassa juttuja Ilvestyttöjen retkistä, leireistä ja tapahtumista, sekä myös lippukunnan arjesta. Vastaava on myös kuullut että Mucceliksen perinteinen PTPP olisi tekemässä paluun..

Nyt kun lähipartio on tauolla, on hyvä hetki muistella viime talven koko lippukunnan talviretkeä Kipinää. Kipinä 2020 järjestettiin 7.-9. helmikuuta. Leiri pidettiin perinteisesti Härmälän Haukkojen kanssa Haukkojen kämpällä Valkkiksella. Seikkailijat ja sitä vanhemmat aloittivat retken jo perjantaina, ja Ilvestyttöjen sudenpennut liittyivät seuraan lauantaiaamupäivällä. Seuraavaksi sudenpennut ja akela Katja kertovat mitä leirillä tehtiin ja tapahtui:

Retkelle osallistui 12 7-9-vuotiasta sudenpentua kahdesta laumasta: Metsähiiristä ja Susista. Retki alkoi paikkoihin tutustumisella ja tutustumisleikeillä, jonka jälkeen söimmekin jo lounasta.

kuvaaja:Katja Laakkonen
Retkellä sudenpennut tekivät nuotio-jäljen. Jälki tekee sudenpennuille tutuksi turvallisen tulenteon salat ja siinä pohditaan kaikenlaisia tuleen liittyviä asioita. Myös puukon käyttö tuli retken aikana tutuksi.

Kuvaaja: Katja Laakkonen
Käytiin jakoryhmäpajoissa. Tehtiin kiehisiä, jolla voi sytyttää nuotion. 

Lounaan jälkeen sudenpennut ja seikkailijatytöt jaettiin kolmeen ryhmään.
Tarpojatytöt opettivat ryhmille puukon turvallista käyttöä, sytykkeiden vuolemista ja nuotion sytyttämisen perusasioita.

Kuvaaja:Katja Laakkonen

Kuvaaja:Katja Laakkonen

Kuvaaja:Katja Laakkonen
Tehtiin tikkupullia. Poltettiin kankaita.
Leikittiin piilosta. 

Avotulen ääressä tutkittiin miten erilaiset kangasmateriaalit palavat. Tietysti paistettiin myös herkullisia tikkupullia.


Kuvaaja:Katja Laakkonen
Iltanuotio oli niin korkea, että kipinät lensivät puuhun.

Koko leirin yhteinen iltanuotio oli menestys. Ennen varsinaista ohjelmaa tehtiin leirimerkit polttamalla nahanpalalle.


Kuvaaja: Katja Laakkonen
Leirimerkki tehtiin nuotion vieressä leirimerkkityökalulla (toim. huom. tämä on virallinen nimi).


Kuvaaja:Katja Laakkonen
Lipunnosto. Pakattiin. Leikittiin. Tehtiin sytytyssipsejä.

 Hyvin nukutun yön jälkeen kaikki heräsivät sunnuntaina pirteinä uuteen aamuun. Sudenpennut nukkuivat kämpän parvella akeloiden kanssa lämpimissä tunnelmissa. Muu leiri nukkui ulkona talviteltoissa, sielläkin oli kuulemma ollut lämmin. Lipunnoston, aamiaisen ja pakkaamisen jälkeen leikittiin juoksuleikkiä. Sen jälkeen tehtiin seikkailijoiden kanssa sytykesipsejä trangioilla kynttilänpätkistä.
Lopuksi laskettiin lippu, jaettiin merkkejä ja pidettiin löytötavarabingo. Sitten lähdettiin bussilla kotiin. Kivaa oli :)